Muharram, Ashura ja Uusi vuosi

Muharram ja Ashura

Islamilaisen kalenterin ensimmäisen kuukauden, Muharramin, ensimmäinen päivä merkitsee edellisen vuoden loppua. Hetket, jotka kuluvat vuosien, kuukausien, viikkojen, päivien, tuntien, minuuttien ja sekuntien muodossa muistuttavat meitä siitä, että lopulta kaikki tässä maailmassa kulkee kohti loppuaan. Näin ollen Muharram kuun alun tulisi muistuttaa meitä siitä, että taas yksi vuosi elämästämme on kulunut, olemme siis lähentyneet Tuonpuoleista vuodella.

Abu Darda (RA) sanoi: ”Oi Adamin poika! Koostut pelkistä päivistä. Jos päivä kuluu elämästäsi, tiedä, että osa sinusta on kulunut. ”

Se, että elämämme vähenee sekunti sekunnilta on todellisuutta. Meidän tulisi aina muistaa Alin (RA) sanat: ”Tämä maailma on lähdössä pois luotamme selkä meihin päin käännettynä. Ja Aakhira on tulossa meitä kohti edestä. Ja molemmilla näistä (ts. Tällä maailmalla ja Tuonpuoleisella) on lapsia (ts. niitä, jotka tekevät kaikkensa jommankumman eteen.)

Muharram on yksi neljästä siunatusta kuukaudesta. Abu Bakr (RA) kertoi Profeetan (SAAS )sanoneen: ”Vuodessa on 12 kuukautta, joista neljä on pyhiä- kolme perättäistä kuukautta: Dhul- Qa´dah, Dhul-Hijja ja Muharram sekä Rajab joka on Jumadahn ja Sha'banin välissä. (Bukhari 2958)

Näinä kuukausina meidän tulisi kiinnittää erityistä huomiota kaiken synnin välttämiseen, sillä erityisesti siunattuna aikana syntikin on erityisen tuomittavaa. Samaten meidän tulisi yrittää tehdä mahdollisimman paljon hyviä tekoja näinä kuukausina, sillä hyvä teko siunattuna aikana ansaitsee erityisen palkkion. Allah on valinnut tiettyjä aikoja, paikkoja ja ihmisiä erityisen siunauksensa kohteeksi tehdäkseen palvonnan, palkkion sekä Allahin Rakkauden saavuttamisen meille helpoksi.

Varsinkin paastoaminen Muharram kuussa on erityisesti suositeltua- Profeetta SAAS paastosi paljon tämän kuun aikana. Erityisesti Ashura-päivänä paastoamista on painotettu sunnassa:

Muharramin siunaukset ja sen aikana paastoaminen

Abu Huraira RAL kertoi Profeetan SAAS sanoneen ” Parhainta paastoa Ramadanin paaston jälkeen on paasto Allahin kuussa, joka on nimeltään Muharram. Ja paras rukous pakollisten rukousten jälkeen on yöllinen rukous . ” (Muslim 1163)

Tämä koskee siis yleistä vapaaehtoista paastoamista, Imam Ibn Rajabin mukaan: vapaaehtoisesta paastosta paras on Muharramina paastottu samaten kuin paras vapaaehtoinen rukous on yöllinen rukous. Profeetta SAAS sanoi eräälle seuralaiselle: ” Jos haluat paastota jonkin kuukauden Ramadanin jälkeen, niin paastoa Muharramina, sillä siinä on päivä, jona Allah antoi kokonaiselle kansalle, ja jona Hän kääntyy katuvien puoleen.” (Tirmidhi 841)

Tämän kuukauden hyveellisyys ja kunniallisuus heijastuu myös siitä, että Profeetta SAAS kutsui sitä ”Allahin kuukaudeksi” (Shahr Allah). Allah nostaa tähän kunnialliseen asemaan vain erityisimmät luoduistaan: samoin kuten Hän on korottanut profeetan (rasuulullaah) omaksi sanansaattajakseen ja Kaaban ”talokseen” (Baytullaah).

Miksi juuri paasto?

Paasto on Allahin ja Hänen palvelijansa välinen ”salaisuus” . Allah sanoo Hadith Qudsissa: Kaikki Adamin lapsen teot paastoa lukuun ottamatta kuuluvat hänelle. Paasto kuuluu Minulle, ja Minä palkitsen sen (Bukhari ja Muslim, Abu Huraira). Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki muut ihmisen palvonnanteoista (rukous, Koraanin resitointi, jopa pyhiinvaelluksen suorittaminen) ovat tekoja, jotka myös muut näkevät. Ihminen saattaa siis näyttämisenhalussaan vaikkapa rukoilla toisten läsnä ollessa pitemmin tai resitoida Koraania kauniimmin toisten ollessa katsomassa, jotta hän saisi osakseen heidän ihailunsa ja hurskaan maineen. Kuitenkin paasto on teko, jonka todellisuuden näkee ainoastaan Allah.

Samoin kuin paasto, myös yö-rukous (tahajjud) on asemassaan päivällä rukoiltuja vapaaehtoisia rukouksia parempi sillä ihminen on yleensä silloin yksin – tämän vuoksi hänen on helpompaa rukoilla ainoastaan Allahin vuoksi. ts. hänen vilpittömyytensä (ikhlas) taso on korkeampi.

Erityisesti tämän kuun 10tenä päivänä ja joko sitä edeltävänä tai sen jälkeisenä päivänä paastoaminen on suositeltua. Tämä päivä on nimeltään Ashura. Ibn Abbas RA sanoi: En koskaan nähnyt Allahin Lähettilään SAAS paastoavan minään muuna päivänä niin mieluusti tai pitävän muuta päivää tätä parempana” (Bukhari 1867)

Ashuran Taustaa

Ashura päivän paasto tunnettiin jo ennen Profeetan SAAS aikaa. Aisha RA sanoi: ” Jaahiliyan (tietämättömyyden, ts. aika ennen Islamia) ihmiset paastosivat tänä päivänä...”

Imam Ahmad RAL on sanonut myös: Tämä on se päivä, jona Profeetta Nooan (Nuh AS) Arkki rantautui Judi- vuorelle, joten Nooa AS paastosi tänä päivänä osoittaakseen kiitollisuutensa.”

Myös Profeetta Muhammedin SAAS on kerrottu paastonneen tänä päivänä Mekassa ennen Hijraa (muuttoa Medinaan). Hän ei kuitenkaan kehottanut muita muslimeja vielä tekemään niin. Ibn Abbas RA kertoi: Profeetta SAAS tuli Medinaan ja näki Juutalaisten paastoavan Ashuran päivänä. Hän kysyi ”Mitä tämä on?” He vastasivat : ”Tämä on siunattu päivä, se päivä, jona Allah pelasti Israelin kansan heidän vihollistensa käsistä, joten Mooses AS paastosi tänä päivänä.” Profeetta SAAS sanoi: ”Meillä on suurempi oikeus Moosekseen kuin teillä”, joten hän paastosi tänä päivänä ja käski muslimien myös paastota. ” (Bukhari 1865)

Erottaakseen muslimien tavat Juutalaisten tavoista- joista jotkut pitivät Ashuraa Eidin kaltaisena juhlapäivänä- hän kehotti muslimeita paastoamaan pelkän Ashura päivän lisäksi myös joko sitä edeltävän, tai sen jälkeisen päivän (ts. joko 9n ja 10 tai 10n ja 11nen).

Hyväntekeväisyys Ashura päivänä

Abd Allah ibn Amr ibn al-As RAL on sanonut: ” Kuka tahansa paastoaa Ashura päivänä on kuin hän olisi paastonnut koko vuoden, ja se ken antaa hyväntekeväisyyteen tänä päivänä on se kuin hän olisi antanut hyväntekeväisyyteen koko vuoden.

Sureminen Muharramin 10päivänä on bid'aa (negatiivista, myöhemmin keksittyä, joka on lisätty Islamin uskoon ilman perusteita)

Shia muslimeilla on tapana surra tänä päivänä Sayyiduna Husayn ibn Alin RA marttyyrikuoleman vuoksi. Tämä niiden harhaantuneiden teko, jotka kuvittelevat tekevänsä hyvää. Kuitenkaan Allah tai Profeetta SAAS eivät koskaan määränneet meitä suremaan näinä päivinä profeettojen kokemien kärsimysten tai heidän kuolemiensa vuoksi, saati sitten kenenkään muun. Fuqaha (fiqhin, islamilaisen lakiopin oppineet) ovat painottaneet, että Muharramin käsittäminen surun kuukaudeksi on bid'a, jotkut esimerkiksi kuvittelevat, ettei tämän kuun aikana voisi mennä naimisiin – tämä ei ole totta. Shiojen surun rituaaleihin osallistuminen on tiukasti kielletty. Suremisen sijaan meidän tulisi nähdä se, että Allah valitsi Husaynin RA poistumaan tästä dunyasta (maanpäällisestä elämästä) juuri tässä kuussa merkkinä hänen korkeasta asemastaan Allahin suhteen. ( on sanottu, että se, miten ihminen kuolee viestii hänen lopullisesta päämäärästään- esimerkiksi Ramadanin aikana tai perjantaina kuoleminen on ”hyvä merkki” sillä Allah on päättänyt ottaa uskovan sielun luokseen tänä erityisenä siunauksellisena aikana)

Uuden vuoden juhlistaminen

Monet saattavat kysyä kuinka meidän tulisi juhlistaa uutta vuotta. Muslimeille käytäntö on yksinkertainen. Meidän on käytävä läpi tekomme viimeisten kahdentoista kuukauden ajalta, ja päätettävä näiden perusteella, olemmeko tämän maailman vai Tuonpuoleisen lapsia. Näimmekö tarvittavan vaivan saavuttaaksemme Allahin Mielisuosion tänä aikana? Käytimmekö tämän ajan totellen Allahia? Käytimmekö niitä siunauksia, joita saimme osaksemme, Luojamme Toiveiden mukaisesti?

Jos olemme tehneet hyvää, tulisi meidän osoittaa kiitollisuutemme Luojallemme tekemällä lisää hyvää, jos taas emme, tulisi meidän katua vilpittömästi ja kääntää elämässämme uusi sivu.

Umra(RA) sanoo: ”Tehkää tiliä itsellenne tässä maailmassa, ennen kuin teette tiliä Tuonpuoleisessa (teoistanne Allahille). Punnitkaa tekonne, ennen kuin ne punnitaan (Tuomion päivänä). Ja valmistautukaa suureen tuomioon (kun teidän on seisottava Allahin edessä)”

Ibn Abbas (RA) sanoo: ” Kuinka voimme iloita kun Kuolema on takanamme ja hauta edessämme. Meidän on seisottava Allahin hovissa (tuomiolla) ja meidän on ylitettävä Siran silta.”

Elämä on siunaus

Elämä on siunaus, joka tulisi käyttää hyviä tekoja suorittaen. ”Paras ihmisistä on se, joka saa osakseen pitkän elämän, ja tekee hyviä tekoja”. (Tirmidhi)

Joten kun uusi vuosi alkaa ja edellinen loppuu, tulee meidän pohdiskella mennyttä vuotta. Meidän on opittava menneistä virheistämme ja varmistettava ettemme tee niitä tulevaisuudessa. Meidän on käännyttävä Allahin puoleen, pyydettävä anteeksiantoa ja kaduttava vilpittömästi. Meidän on tehtävä vakaa päätös elää tästä eteenpäin tavalla, joka miellyttää Allahia. ”Älykäs on hän, joka tukahduttaa halunsa ja työskentelee sen eteen, mitä kuoleman jälkeen on tuleva”. (tirmidhi)

(lähteenä mm. http://spa.qibla.com/issue_view.asp?HD=1&ID=779&CATE=3 )