10 Keinoa Ylläpitää Rakkautta Allahiin

Ibn Qaiyyim al-Jawziyyah on listannut 10 keinoa, jotka auttavat saamaan aikaan, ja ylläpitämään syvän ja pysyvän rakkauden Allahiin.

Me olemme kaikki matkalla Allahin luo- ja tämän matkan ensimmäinen askel on rakkaus, joka ilmenee kuuliaisuutena Allahia kohtaan.

Ibn Al-Qaiyyum on selittänyt rakkauden asteista ja tasoista seuraavasti:
"Ensin sydän osoittaa kiinnostusta Allahia kohtaan. Kiinnostusta seuraa kiintymys joka asteittain kasvaa syväksi kaipuuksi. Tällaisesta rakastavasta kaipuusta taas on seurauksena rakkaus ja lopuksi tila, jossa Rakkaus Allahia kohtaan täyttää ihmisen sydämen täysin, eikä hänen sydämmessään enää ole tilaa muulle (ts.maalliselle)- hän on täysin lumoutunut Luojastaan  (tatayyum.arab.). Kaiken tämän alku on kuitenkin heräävä kiinnostus, kuin ensimmäinen kipinä."

” Rakkauden Allahia kohtaan herättävät, ja  sitä ylläpitävät seuraavat kymmenen asiaa”:

Ensiksi (1), Koraanin resitoiminen ajatuksen kanssa (tadabbur.arab), eli sen sanojen merkitystä pohdiskellen. Näin lukeva ihminen yrittää ymmärtää tarkoituksen, aivan kuin joku, joka muistaa ulkoa jonkin tekstin ja koittaa selittää sen jollekulle toiselle niin, että tämä ymmärtäisi kirjoittajan tarkoitusperän. (Tämä ei tarkoita, että alkaisimme itse vetää johtopäätöksiä Koraanin kohdista lakiopillisia kysymyksiä koskien tms. Vaan ennemminkin sitä, että pohtisimme lukemiemme jakeiden merkitystä oman sielullisen kehityksemme suhteen.suom huom.)

Toiseksi (2), Nawafil – eli vapaaehtoisten palvonnantekojen tekeminen pakollisten lisäksi. Tämä johtaa tilaan, jossa Allah rakastaa ihmistä (mahbubiyyah).

Kolmanneksi (3), jatkuva Allahin muistaminen kaikissa tilanteissa: kielellä, sydämellä, teoilla sekä sielun tilassa. Kielellä muistelu tarkoittaa lausuttua dhikriä (esim. subhanallaah, alhamdulillaah. Astaghfirullaah jne), sydämellä muistaminen tarkoittaa, että ihminen muistaa Allahia myös ollessaan hiljaa, tai puhuessaan muista asioista toisten ihmisten kanssa . Koska hän on tietoinen Allahin jatkuvasta katseesta yllänsä, hän käyttäytyy ja tekee tekevän asiat tietyllä tavalla. Teoilla muistaminen merkitsee, että ihminen liittää tekoihinsa oikean aikomuksen. Sielun tilan muistaminen puolestaan tarkoittaa että ihmisen on sisimmässään koettelemusten kohdatessa kärsivällinen (sabr), kiitollinen siunauksista (shukr) jne.

Neljänneksi (4) Omien halujen (hawa)  uhraaminen Allahin Rakkauden vuoksi. Tämä merkitsee sitä, ettei ihminen noudata omia halujaan, vaan pyrkii lähemmäs Allahia ja toimii Hänen tahtonsa mukaan silloinkin, kun se on vaikeaa. Ts. ihminen noudattaa shariaa ja sunnaa niissäkin asioissa, jotka ovat hänelle vaikeita, esim. nielee suuttumuksensa ja kohtelee hyvin sellaista henkilöä, joka on tehnyt hänelle vääryyttä, tai pyytää ensin anteeksi vaikkei olisi itse tehnyt mitään vaaraa. Eri ihmisille eri asiat ovat tässä suhteessa helppoja tai vaikeita- toiselle esimerkiksi voi olla todella vaikeaa herätä fajrille, kun taas toiselle se on helppoa- toiselle taas on helppoa olla kärsivällinen vaikeissa tilanteissa. Meidän ei tulisi arvioida itseämme paremmaksi kuin joku toinen, koska meille jonkun tietyn asian tekeminen on helppoa – emmehän me tiedä kuinka suuren palkkion he saavat Allahilta koska tekevät meidän mielestämme helpon teon, vaikka se on heille vaikeaa.

Viidenneksi(5): Allahin Nimien ja Ominaisuuksien pohdiskelu ja niiden todistaminen, ts. se, että ihminen huomaa jossain tilanteessa Allahin toimineen tietyn ominaisuutensa mukaan. Esimerkiksi rahapulassa oleva ihminen saa yhtäkkiä jostain suuren summan rahaa – Ar-Razzaq, että syntiä tehnyt ihminen ymmärtää syntinsä vakavuuden ja saa tilaisuuden katua – Ar-Rahmaan. Allah osoittaa rakkautensa ja armonsa niin, että ihminen käsittää omat syntinsä. Mikäli näin ei olisi, ei ihminen koskaan voisi katua, eikä täten koskaan myöskään edistyä. Ja ne jotka tuntevat Allahin Hänen nimiensä, ominaisuuksiensa sekä Tekojensa kautta, välttämättäkin rakastavat Häntä. Kuinka me voisimme olla rakastamatta Allahia, jos tunnemme Hänet tällä tavoin?

Kuudenneksi (6) Hänen Hyvyytensä, Laupeutensa sekä Siunaustensa todistaminen, sekä fyysisten että henkisten. Meidän tulee todella miettiä kaikkia niitä siunauksia, joita meillä on. Kuinka voimme olla rakastamatta Allahia, jos todella tiedostamme kuinka paljon Hän on meille antanut – ennen kaikkea Hän on antanut meille uskon. Me pidämme tätä ehkä itsestäänselvyytenä, mutta ilman uskoa elämällä ei ole arvoa. Kertomuksen mukaan eräs mies palvoi Allahia 500 vuoden ajan, ja kun hän kuoli, Allah sanoi ”Armostani, astu Paratiisiin”. Mies kysyi ”Armostasi, Herrani? Enkö pääse Paratiisiin tekojeni vuoksi?” Allah käski tällöin enkeleitä tuomaan hänelle yhden silmän, ja se asetettiin vaakaan, jonka toiseen vaakakuppiin asetettiin miehen palvonnan teot. Ja vaikka mies oli palvonut Allahia 500 vuotta, ei hänen palvontansa ollut verrannollinen edes yhden ihmissilmän siunauksiin. Subhaanallaah.

Seitsemänneksi (7) – inkisar al-qalb bi’l-kuliyyah. Tätä on mahdotonta kääntää yksinkertaisesti, mutta se merkitsee selitettynä sitä, että ihminen seisoo Allahin edessä sydän täysin murtuneena- täysin itsensä unohtaneena- ymmärtäen täysin oman mitättömyytensä, sekä riippuvuutensa Allahista. Me emme voi edes räpäyttää silmiämme jos Allah ei salli meidän tehdä niin.

Kahdeksanneksi (8) Allahin seuraan vetäytyminen tahajjudin aikaan, eli silloin, kun Allah on kertonut meille laskeutuvansa alimpaan taivaaseen. Hadithissa sanotaan ” Meidän Herramme, Ylistetty olkoon Hän, laskeutuu joka yö alimpaan taivaaseen yön viimeisenä kolmanneksena ja sanoo: Kuka kutsuu Minua, jotta voin vastata hänelle? Kuka anelee Minulta, jotta voin antaa hänelle? Ja kuka rukoilee anteeksiantoani, jotta voin antaa hänelle anteeksi? Ja näin jatkuu aamun koittoon asti”.  Sanotaan, ”eikö jokainen rakastaja halua olla yksin rakastettunsa kanssa”- jos me mietimme ihmistenkin välisiä suhteita, koska rakastavaiset kohtaavat toisensa? Jos me todella rakastamme Allahia, haluamme olla Hänen kanssaan kahden, pyytää Hänen anteeksiantoaan, lausua Hänen sanojaan ja ylistää Häntä, sellaisena hetkenä kun kukaan tai mikään muu ei meitä häiritse- eikä tämä tarkoita että meidän on noustava monta tuntia enne fajria, me voimme herätä vaikka vaan 10-20 minuuttia ennen fajr ajan alkua, ja tämäkin on vielä yön viimeistä kolmannesta.

Yhdeksänneksi (9), Allahia muistavien ihmisten seurassa istuminen. Tämä ei aina merkitse vain oppineita – ne, joita Allah rakastaa ovat usein niitä, joihin me emme kiinnitä mitään huomiota. Meidän on kuitenkin pyydettävä Allahilta, että Hän johdattaisi meidät tällaisten ihmisten luo. Voimme hakeutua sellaisten ihmisten seuraan, joilla on vahvana sellaisia hyviä ominaisuuksia, jotka meiltä puuttuvat. Esimerkiksi, jos huomaamme jonkun olevan aina käytökseltään kaunis- sellainen, joka ei puhu toisista, ei suutu helposti ja on aina valmis auttamaan toisia kykyjensä mukaan- me voimme viettää aikaa tallaisen ihmisen kanssa ja tehdä duaa, että Allah antaa meillekin samoja ominaisuuksia. Jos katsomme ympärillämme olevia ihmisiä tarkasti, huomaamme varmasti, että jokaisella on jokin hyvä ominaisuus, joka itseltämme puuttuu.

Kymmenenneksi (10), Kaiken sellaisen välttäminen, joka voi loitontaa sydäntä Allahista.

Näiden keinojen avulla ihminen saavuttaa ja ylläpitää rakkautta Allahiin. Kaiken tämän keskiössä on kaksi asiaa: sielun valmistaminen tällaiseen suhteeseen Allahin kanssa sekä henkisen ymmärryksen herääminen. Mikäli rakkauden saavuttaminen, ja sen ylläpitäminen tapahtuisi ilman tällaisia vaiheita, ei ihmisen mieli kestäisi sitä. Samoin ihmisen ymmärrys sielusta ja sen olemuksesta ja todellisen luonteesta herää pikku hiljaa. Allah on luonut ihmisen näin, ja tämä on Hänen sunnansa ihmisten ja oppimisen suhteen. Ja Allah tehköön tämän meille helpoksi.