Sydämen puhdistus 3: Rakkaus Maalliseen

Sydamen Puhdistus 3:

Rakkaus Maalliseen

" Mutta te pidätte parempana tämän maailman elämää, 17. vaikka tuleva elämä on parempi ja kestävämpi."

(al- 'aalaa: 16-17)

"Maailma, ja kaikki siinä on kirottua- paitsi Allahin muistaminen ja sen edellyttäjät, oppinut ja tietoa tavoitteleva"

(hadith)

Dunyan rakkauden määritelmä:

Rakkaudeksi maalliseen määritellään minkä tahansa sellaisen asian rakastaminen, joka etäännyttää ihmistä Allahista ja saa ihmisen välinpitämättömäksi Allahia ja Akhiraa (tuonpuoleista) kohtaan. Tämä siis saattaa sisältää sellaisiakin asioita, jotka ovat itsessään halal (sallittuja), tai jopa suositeltuja, mutta jotka ko. Yksilön kohdalla muuttuvat haitalliseksi – esimerkiksi ostoksilla käyminen, puhelimessa puhuminen, nukkuminen, syöminen, tai työnteko.

Islam ei vaadi seuraajiltaan asketismia, sanan siinä merkityksessa, jonka assosioimme täysin kaiken maallisen hylänneisiin, erämaihin tai luostareihin vetäytyneisiin mietiskelijöihin. Jotkut Profeetan SAAS seuralaisista (sahaba), olivat suhteessa paljon rikkaampia kuin monet nykymaailman rikkaimmista ihmisistä. He eivät kuitenkaan epäröineet auttaa toisia omaisuudellaan, tai luovuttaa siitä pois jokaista penniä hyvään tarkoitukseen- monet rikkaimmista seuralaisista kuolivat jättämättä jälkeensä lainkaan omaisuutta. Islam siis sallii rikkauden "kädessä, muttei sydämessä".

Profeetta SAAS sanoi: " Rakkaus maalliseen on kaiken synnin juuri," me emme siis voi edetä matkallamme Allahin luo, ellemme ensin saavuta oikeanlaista suhdetta maalliseen ja pysty näin luopumaan synnistä. Tazkiyan onnistumisen edellytyksenä on se, ettei ihminen tietoisesti likaa sitä samaa sydäntä synneillään, jota yrittää tietoisen tazkiyan avulla puhdistaa. " Maallista rakastavaa ei voi suojata synniltä" (hadith) . Jos todella haluamme saavuttaa Allahin Rakkauden, meidän on tiedostettava, että, " maailmasta riippuvainen on kuin ihminen, joka kävelee veden päällä. Voiko hän kävellä ilman, että hänen jalkansa kastuvat? " Tämä olkoon opetuksena niille, jotka kuvittelevat, että heidän sielunsa säilyvät puhtaina, vaikka heidän ruumiinsa rypevät maallisissa nautinnoissa. Maalliset nautinnot ovat este Jumalan palvelemisesta nauttimiselle (hadith).

Meistä on tullut sokeita maallisen elämän todellisuudelle. Profeetan, SAAS, sanoin: " Maailma on uskovalle kuin vankila, ja kuin Paratiisi epäuskovalle". Kuten älykäs vankituomiotaan kärsivä, myös viisas muslimi käyttää tuomionsa harjoittaen itseään ja pyrkii tulemaan paremmaksi ihmiseksi, jotta vapautuessaan (ts. Kuollessaan) saisi palkkion ikuisen rangaistuksen sijaan. Allah on myös sanonut, ettei ole kertaakaan katsahtanut dunyaan rakastavasti, ja ettei koko dunya merkitse Hänelle edes hyttysen siiven vertaa - kuinka me voisimme siis rakastaa sellaista, minkä suhteen Luojamme on välinpitämätön?

Dunyan rakkauden tunnusmerkkeja:

1. Ihminen on halujensa orja, hän noudattaa mielihalujaan, olivat ne sallittuja tai ei, eikä pysty vastustamaan nafsinsa käskyjä
2. Halu nauttia ja pitää hauskaa jatkuvasti- elämme "leipää ja sirkushuveja" painottavassa kulttuurissa, jossa kaikki tulee saada heti eikä asioiden eteen ponnistelua nähdä positiivisena asiana. Muslimin kuuluu tiedostaa tällaisen elämäntavan korruptoiva vaikutus
3. Toisten halveksiminen: kun ihmisen arvojärjestelmä on sidottu maalliseen, ne, joilla maallista omaisuutta ei ole (tai sitä ei ole enemmän kuin ko. Ihmisellä) eivät ole minkään arvoisia
4. Jatkuva uusien ansaitsemiskeinojen suunnittelu: ihmisen ajatukset pyörivät vain sen ympärillä, kuinka hän voisi saada lisää maallista
5. Jatkuva puhuminen vain maalliseen liittyvästä – uskonnolliset aiheet tuntuvat tylsiltä ja ahdistavilta
6. Masennus omaisuuden menetyksen vuoksi – tämä on kovin yleinen ilmiö esim. Työttömyyden iskiessä. Muslimin tulisi kuitenkin toivoa aina hyvää Allahilta ja luottaa Hänen suunnitelmansa viisauteen
7. Hifiteknisten viihdytyslaitteiden hamstraaminen
8. Pitkä-aikaissuunnitelmien teko – Vaikka suunnittelu ei toki ole Islamissa kiellettyä, tulee ihmisen suunnitellessa muistaa, että kaikki on lopulta Allahin kädessä, eikä ihminen ole kykenevä toteuttamaan suunnitelmiaan ilman Allahin Tahtoa.
9. Valitsee mielummin maallisen kuin sielullisen hyodyn (esim. Mies, joka menee töihin Perjantairukouksen aikaan kuin olisi mahdollisuus olla menemättä, urheilija joka jättää paastoamatta Ramadanina koska haluaa osallistua olympialaisiin, tai sisko joka jaksaa kyllä roikkua internetissa Facebook palstoilla puolen yötä, muttei herää rukoilemaan tahajjudia)
10. Omaisuuden hamstraaminen – Ihminen haluaa aina vaan parempaa ja enemmän, muttei myöskään kykene luopumaan mistään : tunneside tavaroihin ja materiaan on vahvempi kuin tunneside toisiin ihmisiin, Allahista puhumattakaan
11. Se, ettei pidä huolta tai edes kiinnitä huomiota toisten oikeuksiin

On kuitenkin hyvin tärkeää pitää mielessä, etteivät maallinen ja maailma ole sama asia. Profeetta SAAS varoitti meitä halveksimasta maailmaa itsessään, maailma on ihmisen ainoa keino Allahin saavuttamiseen. Dunyassa työskentely maallisen elannon saavuttamiseksi ja maallisen rakastamisen ero on siinä, että maallisesta vain elantonsa ottava kykenee pitämään mielessään halalin ja haramin välisen eron, sekä myös käyttämään ansaitsemaansa rahaa surutta. Tämä tarkoittaa, että hän käyttää rahansa viisaasti sallittuihin asioihin, eikä arkaile antaa rahaa hyväntekeväisyyteen tms. Avokätisesti. Hän ei ole pihi, ja ajattele elantonsa vaarantuvan sadaqan antamisen vuoksi, tai suostu auttamaan rahallisesti vain jotain tietynlaista asiaa.

Parannuskeinoja:

1. Maallisen todellisen luonteen muistaminen – Profeetta (SAAS) vertasi sitä mm. Tunkioon ja kuolleeseen eläimeen. Ali (RA) kirjoitti Salman Farzille (RA) : " Maailma on kuin käärme - se tuntuu sileältä kun sitä koskettaa, mutta sen myrkky tuhoaa. Joten ole varovainen mihin sen ominaisuuksista miellyt. Kun tiedät varmasti joutuvasi jättämään sen, älä uhraa sille ajatustakaan. Mitä enemmän nautit niistä asioista, jotka tässä maailmassa tuottavat onnea, sita enemman ne tulevat tuottamaan myös surua."
2. Kuoleman muistaminen – Isa AS sanoi : " Maailma on kuin silta. Ylitä se, mutta älä jaa siihen asumaan." Tämä on selkeä esimerkki siitä, kuinka tässä maailmassa ajaudumme väistämättä seuraavaa kohden. Elämämme sillan toinen pää on syntymä, ja toinen hauta. Olisi typerää rakentaa asumusta keskelle siltaa - lopulta silta on joka tapauksessa ylitettävä.
3. Kuoleman jälkeen ihmistä auttavien asioiden eteen työskentely
4. Niistä tavaroista/asioista luopuminen, joita tuntee rakastavansa tai joihin tuntee olevansa kiintynyt
5. Nafsin kouliminen tietoisen tazkiyan, mujahidan avulla.