Ridhaa - tyytyväisyys Allahin säätämään

Mitä ridhaa on?

وَعَدَ ٱللَّهُ ٱلۡمُؤۡمِنِينَ وَٱلۡمُؤۡمِنَـٰتِ جَنَّـٰتٍ۬ تَجۡرِى مِن تَحۡتِهَا ٱلۡأَنۡهَـٰرُ خَـٰلِدِينَ فِيہَا وَمَسَـٰكِنَ طَيِّبَةً۬ فِى جَنَّـٰتِ عَدۡنٍ۬‌ۚ وَرِضۡوَٲنٌ۬ مِّنَ ٱللَّهِ أَڪۡبَرُ‌ۚ ذَٲلِكَ هُوَ ٱلۡفَوۡزُ ٱلۡعَظِيمُ 

Jumala on varannut uskovaisille, miehille ja naisille, puutarhoja, joiden liepeillä purot solisevat ja joissa he iäti saavat oleskellä - Eedenin puutarhojen siunattuina asukkaina. Ja suurin kaikesta on Jumalan mielisuosio; se on korkein saavutus. (Koraani 9:72)

Tässä jakeessa Allah lupaa meille kauniit kodit sekä puutarhat sillä hän tietää että nämä asiat ovat yleensä ihmisten onnen lähteitä. Hän kuitenkin mainitsee että vielä suurempi tyytyväisyyden ja onnen lähde tulee olemaan Allahin ridhwan - eli se, että hän on meihin tyytyväinen.

Mikä on kärsivällisyyden ja tyytyväisyyden ero?

Matka Allahin luo sisältää vaiheita sekä asemia- jolloin ihmiset tuntevat joskus kärsivällisyyden sekä kiitollisuuden, sekä  taqwan tunteita mutta Allahin luo matkaava  toivoo näiden tilojen muuttuvan pysyväksi olotiloiksi.

Kärsivällisyys eli sabr tarkoittaa,  että ihminen kestää elämän koettelemukset valittamatta ja vaipumatta epätoivoon. Samaten vaatii  kärsivällisyyttä noudattaa Allahin käskyjä sekä pysyä kaukana niistä asioista jotka Hän on kieltänyt.  Mutta tämä tuntuu meistä vaikealta ja vaatii  yritystä joka tuntuu sydämessä.

Mutta ridhaa on taso sabrin yläpuolella:  see tarkoittaa, ettemme millään tavalla koe Allahin lähettämiä koettelemuksia vaikeina vaan otamme ne vastaan riemulla - tietäen että Allah haluaa aina palvelijalleen hyvää. Sabr voi ansaita meille Paratiisin mutta kukaan ei jaksa olla kärsivällinen loputtomiin;  jos koemme uskonnolliset säädökset vaikeina velvoitteina vie tämä jotain vaiheessa mielekkyyden uskonnon harjoittamisesta.  Ridhaa kuitenkin pelastaa meidät tältä;  sillä hyväksymme kaiken Allahin  lähettämän ymmärtämällä että se tulee Häneltä.

Joskus Allah antaa meidän maistaa tyytyväisyyttä: jolloin kärsimyksen keskellä tunnemme ilon ja tyytyväisyyden tunteita. Ridhaan tila kuitenkin edellyttää tyytyväisyyttä kaiken mitä Allah on meille lähettänyt,  myös elantoon jonka hän on meille antanut. Hadithissä on mainittu, että "siunattu on hän joka on johdatettu islamiin ja jolla on juuri niin paljon elantoa, että hän tulee toimeen ja hän on siihen tyytyväinen". Usein vähävaraisuus johtaa kiittämättömyyteen  ja valitukseen - tämä on kiitollisuuden vastaista ja haram. Profeetta saws suosi muita itsensä yli, vaikka itse olisi tarvinnut jotain enemmän kuin muut.  Meidän on irtauduttava monokulttuurista, joka tukee tätä jatkuvaa kulutusta ja kiittämtyömyyttä siitä mitä itsellä jo on .

Umarin palvelijat kysyivät joskus häneltä "mitä haluat ois uskovaisten johtaja`?" hän sanoi "Mitä vaan Allah minulle lähettää." Jos meillä on tällainen asenne emme koskaan tunne stressiä tai huolta, koska luotamme siihen, että mitä Allah haluaa minulle on aina hyvää.

Toinen ero sabrin ja ridhaan välillä on mahabbah eli rakkaus. Sabr ei vaadi meitä rakastamaan sitä mitä Allah meille lähettää, mutta jos opimme rakastamaan sitä mitä Allah meille lähettää emme huomaa sen vaikeutta. Jos olet joskus tehnyt mitä rakastat - et välitä siitä jos et syö tai juo tai nuku kun nautit siitä mitä teet. Kuten äiti joka valvoo sairaan lapsen kanssa koko yön välittämättä omasta epämukavuudestaan rakkaudesta. Samoin jos tunnemme rakkautta Allahia kohtaan emme kiinnittä huomiota alhaisiin haluihimme tai tunteisiimme ja pystymme suuriin tekoihin.

Kuinka pääsemme kärsivällisyydestä tyytyväisyyteen?

Meidän tulee pyydää Allahilta vilpittömästi ja hartaudella, että Hän antaisi meille tämän ominaisuuden. Lisäksi meidän on syytä muistaa, että kaikki tulee Allahilta - Allah ei tee vääryyttä vaan lähettää  meille koettelemuksia nostakseen meitä arvossa tai  muistuttaakseen meitä.

Meidän tulee myös olla säännöllinen Allahin muistamisessa päivittäin. Tämä lähentää suhdettamme Allahiin. On myös muistettava, että tämä on kaksisuuntainen tie, meidän on pyrittävä saamaan tyytyväisyys ja siten saamme myös Allahin mielisuosion ja tyytyväisyyden osaksemme. Tämä käy ilmi seuraavista Koraaninjakeista:

يَا أَيَّتُهَا النَّفْسُ الْمُطْمَئِنَّةُ  ارْجِعِي إِلَىٰ رَبِّكِ رَاضِيَةً مَّرْضِيَّةً

Oi sinä levon löytänyt sielu, palaa Herrasi luokse tyytyväisenä ja saaden Hänen tyytyväisyyden osaksesi (Koraani 89:27-28)