Kiistakysymyksiä 1- Tasa-arvo

Miesten ja Naisten Välinen Tasa-arvo Islamissa

Islam on leimattu naista alistavaksi, lähes misogynistiseksi uskonnoksi – joka pakottaa naiset kotiin hellan ja nyrkin väliin ja vaatii, että he orjan lailla tottelevat miestään ja ovat oikeastaan aivopestyjä hölmöläisiä, vailla lainkaan omaa tahtoa. Jokainen musliminainen tietää tietenkin, ettei tämä pidä lainkaan paikkaansa – ja tiedostaa tällaisten käsitysten nousevan ihmisten ymmärtämättömyydestä, ja usein halusta olla ymmärtämättä. Vai tietääkö?

Valitettavasti monet musliminaiset ovat tänä päivänä jatkuvasti yhteiskunnan hampaissa, ja kokevat tarvetta (ja joskus heitä suorastaan vaaditaan) oikeuttaa omia valintojaan. Tämä on johtanut siihen, että monet, joilta vahva pohja uskontoon puuttuu, ovat itsekin alkaneet kyseenalaistaa Islamin säädösten oikeudenmukaisuutta ja joissain tapauksissa alkaneet jopa pitää Allahin Sanaa nykypäivään sopimattomana tai vähintäänkin rajua uudelleentulkintaa kaipaavana. Nämä naiset unohtavat, ettei shaytaan kaihda keinoja ihmisten harhaanjohtamiseksi, ja alkavat itse tulkita Islamia oman päänsä mukaan tai jättävät sen kokonaan ja etsivät vastausta muualta. Islam on kuitenkin maailmankatsomuksena täydellisen holistinen, eikä kaipaa moderneja tulkintoja – itseasiassa vastaukset lähes kaikkiin Islamia koskeviin, muka kovinkin kiistanalaisiin aiheisiin ovat jo olemassa.  Seuraavassa käsittelemme niistä hyvin lyhyesti yhtä, eli kysymystä naisten sekä miesten tasa-arvoisuudesta. 

On pidettävä mielessä, että Islam edellyttää ihmistä pyrkimään luonteen puhtauteen ja hyvyyteen, ihsaniin- jossa hän ei riko, eikä edes halua rikkoa, toisten oikeuksia tai Allahin Tahtoa vastaan. Mikäli joku tietty yksilö tai ryhmä ei näin toimi, ja käyttää Islamia häpeällisesti tekosyynä omien päämääriensä saavuttamiseen tai esim. Vaimonsa alistamiseen, on meidän ymmärrettävä, ettei tämä yksilö tai ryhmä noudata todellista Islamia, vaan seuraa omia mielihalujaan, ja Allah tietää parhaiten, kuinka näiden ihmisten lopulta käy. Jokaisen muslimin on myös tiedostettava, että ollakseen muslimi on hänen todella uskottava siihen, että Islam on Allahin luoma, viimeinen uskonto – yhteiskuntamalleineen kaikkineen, eikä mikään muu maallinen ideologia (kuten feminismi, kapitalismi tai demokratia) voi nousta sen yläpuolelle. Tämä ei tietenkään tarkoita, ettemme voisi esim. Elää demokraattisessa valtiossa, tai kannattaa naisten oikeuksia. Se tarkoittaa, ettemme pidä näitä ihmisen luomia ideologioita tai ismejä Allahin luomaa parempana. 

Allah sanoo Koraanissa:  

 (An-Nahl 16: 97). Ken tahansa tekee hyvää, olkoon hän mies tai nainen, kun hän samalla on uskovainen, hänen Me totisesti annamme viettää onnellista elämää, ja sellaisille Me maksamme palkan parhaasta, mitä ovat tehneet. ( huom. Arabian sana ”bi ahsani maa kaanuu ya´maluun – annamme heille paremman palkkion, kuin mitä he ovat tekojensa kautta ansainneet) 

Tässä, sekä useassa muussa Koraanin jakeessa, on selkeästi mainittu sekä miehet, että naiset- tämä painottaa sitä tosiasiaa, että miehet ja naiset ovat Allahin silmissä täysin tasa-arvoisessa asemassa Taivaallisen palkkion sekä henkisen tason saavuttamisen suhteen. 

Länsimainen feminismi alkoi ajatuksesta, että naisilla tulisi olla samat mahdollisuudet esimerkiksi perintöön sekä maanomistukseen kuin miehilläkin. Islamissa nämä oikeudet toteutuivat kauan ennen feminismi liikkeen syntyä. Feminismi saikin naisille mm. Äänioikeuden, sekä edellä mainitut omaisuuteen liittyvät oikeudet, joka toki on hieno asia. Valitettavasti neo-feminismin nykyinen valtavirta on saanut naiset uskomaan, että ollakseen menestyneitä naisia, on heidän oltava miesten kaltaisia. Islam ei tunnusta tällaista näkökantaa, vaan tunnistaa miesten ja naisten olevan luonnostaan erilaisia,  ja on tämän vuoksi määrännyt heille erilaiset roolit jotka täydentävät toisiaan.  Erilaisuutta ei pidä nähdä kysymyksenä ylemmyydestä ja alemmuudesta. Mies ja nainen nähdään siis nimenomaan pariskuntana, jossa molemmat saavuttavat palkkionsa omien velvollisuuksiensa hoitamisen kautta.
Jäähyväissaarnassaan Profeetta SAAS sanoi: ” Oi Ihmiset, teillä on tiettyjä velvollisuuksia vaimojanne kohtaan, ja heillä on tiettyjä velvollisuuksia teitä kohtaan. Kohdelkaa heitä hyvin ja olkaa helliä heitä kohtaan, sillä he ovat teidän parejanne, sekä vannoutuneita auttajianne.”(Tirmidhi)

Melkein kaikki muut uskonnot edellyttävät maallisen hylkäämistä kokonaan, jotta korkein henkinen taso olisi mahdollista saavuttaa. Monet uskonnot kieltävät tällä perusteella uskonoppineilta avioliiton kokonaan. Islamissa asia on kuitenkin päinvastoin: korkeimman henkisen tason voi saavuttaa ainoastaan avustamalla toisia - tämän pitäisi olla myös syy avioliiton solmimiselle ; halu auttaa sekä omaa, että toisen henkistä kasvamista sekä fyysistä jaksamista. Hadithissa sanotaan: ”Kun Allahin palvelija solmii avioliiton, on hän täyttänyt puolet (uskonnon hänelle asettamista velvollisuuksista)” (Mishkat).  Puolisoa ei siis tule nähdä esteenä henkiselle kehitykselle, vaan sen keinona. Puolison henkisen avustamisen tärkeyden puolesta puhuu mm. Seuraava hadith: “Siunatkoon Allah sitä miestä, joka herää yöllä rukoilemaan ja herättää vaimonsa myös, ja mikäli hän ei suostu heräämään, ripottelee vettä tämän kasvoille. Ja siunatkoon Allah sitä naista, joka herää yöllä rukoillakseen, ja herättää miehensäkin, ja mikäli tämä ei suostu heräämään, ripottelee vettä tämän kasvoille.” (Ahmad).

Naiset Profeetan SAAS aikana

Sahaba naiset olivat aktiivisesti mukana dawassa, sekä opiskelivat uskontoa yhtä innokkaasti kuin miehetkin. Eräs suurimmista oppineista olikin Aisha RA, profeetan SAAS vaimo. Hadithissa sanotaan myös ” Tiedon opettelu on pakollista jokaiselle uskovalle miehelle sekä naiselle.” Se, että tässä naiset on mainittu erikseen osoittaa, että naisten ei todellakaan oleteta olevan aivopestyjä hölmöläisiä, vaan päinvastoin. Heillä on velvollisuus opiskella tietoa, aivan kuten heidän miehilläänkin (on kuitenkin otettava huomioon, että tässä tiedolla tarkoitetaan nimenomaan tietoa uskonnosta. ) 

Profeetalla SAAS oli myös tapana kysyä vaimoiltaan neuvoa ja keskustella heidän kanssaan, samoin kun hän piti neuvoa muidenkin sahabojen kanssa- vaikka hän tiesikin oikean toimintatavan ennalta. Tällä tavoin hän kuitenkin asetti meille toimintatavan tulevaa varten.  Hän myös auttoi vaimojaan kotona, kuten Aisha RA kertoo: ” Hän teki töitä perheensä eteen, kunnes kuuli rukouskutsun, jolloin hän meni ulos.” Tiedämme myös kerrontoja, kuinka profeetta SAAS paikkasi omat kenkänsä jne. Hän ei koskaan lyönyt yhtäkään naista eikä lasta –eikä miestäkään, paitsi taistelussa. Ehkä kuitenkin kuuluisin vaimoja koskeva hadith on Abu Hurairan RA kertoma: ”Parhaita uskovista ovat ne, joilla on parhain käytös, ja parhaimpia teistä ovat ne, jotka ovat parhaimpia vaimoilleen.” Ainoastaan tämä yksi hadith riittäisi todistamaan Islamin todellisesta suhtautumisesta naisiin. 

Musliminaiset ja työ kodin ulkopuolella

Länsimaisen elämänmenon mukaan tempaamat musliminaiset eivät näe, tai suostu näkemään, länsimaisen individualismin todellista viestiä: se väittää opettavansa vapautta, mutta todellisuudessa moderni individualismi opettaa ainoastaan orjuutta yhteiskunnalle. Toisin sanoen ihmiset aivopestään ajattelemaan, että onnellisuus on sitä, että on tietty työ/vaatetus/asema tms. Mikäli joku haluaa esimerkiksi lasten synnyttyä jäädä kotiäidiksi, pidetään häntä yleensä yhteiskunnan näkökulmasta huonona (ts. tuottamattomana) yksilönä, ja suoraan sanottuna typeränä. Islam antaa korkeimman palkkion naiselle, joka on kuuliainen aviomiehelleen. Yleinen olettamus on, että Islam tällä perusteella kieltää naisten työssä käynnin. Nainen ei kuitenkaan ole millään lailla sidottu ainoastaan kotielämään, eikä hänen tulisi ajatella olevansa ainoastaan kodin hoitaja tms. 

Oleellisinta on ymmärtää että 

1) elatusvelvollisuus muslimi perheessä on miehellä, naisen siis ei ole pakko mennä töihin, eikä hänen tule tehdä niin mikäli hänen miehensä ei sitä halua (tämä on asia, joka on keskusteltava ennen avioliiton solmimista) 

2) naisen, kuten miehenkin, tulee tehdä työtä joka on halal- eli islamilaisittain sallittua 

3) työssä käyminen ei voi ajaa perhe-elämän yli. 

Vaikka nykyään onkin olemassa isyyslomia sekä vuorotteluvapaita jne. Todellisuudessa äidit useimmiten jäävät kotiin hoitamaan pieniä lapsia. Äidin merkitys onkin elintärkeä lapsen persoonallisuuden kehittymisen kannalta. Naisen ei siis tule tehdä kompromisseja perheen hyvinvoinnin sekä uran välillä- mikäli ura vaikuttaa naiseen niin, että hän kotona on aina kiireinen ja poissaoleva, tai ei jaksa rankan työpäivän jälkeen enää mitään, on hänen mietittävä prioriteettinsa uudelleen. 

Mitä tämä jae sitten tarkoittaa: 

”Miehet ovat vastuussa naisista, sen vuoksi mitä Allah on antanut toiselle toisen sijaan, ja sen vuoksi mitä he kuluttavat (näiden ylläpitoon) omaisuudestaan. Joten hurskaat naiset ovat omistautuneita ja kuuliaisia, ja vartioivat (miestensä) poissa ollessa sitä, minkä Allah on vartioitavaksi tarkoittanut. Mutta ne vaimot jotka ovat uppiniskaisia – (ensin) neuvokaa heitä: (sitten jos he jatkavat tottelemattomuuttaan) erottakaa heidät sängyistänne (ts. Nukkukaa eri vuoteessa) ; ja (viimeisenä keinona) kurittakaa heitä. Mutta jos he tottelevat teitä, älkää olko heitä vastaan. Totisesti Allah on ikuisesti Ylistetty, Mahtavin.” 

Vastuullisuus tässä tarkoittaa sitä, että miehet todellakin Islamissa ovat naisten elättäjiä- huolimatta siitä, ansaitseeko nainen itse vai ei (eriäviä mielipiteitä on siitä, tuleeko naisen osallistua päivähoitokuluihin, mikäli hän haluaa mennä töihin, ja sen vuoksi hakee lapsille hoitopaikan). Se, että Allah on antanut ”toiselle toisen sijaan” tarkoittaa miesten ”johtavaa asemaa” perheessä . Tämä ”fadhl”- siunaus, merkitsee korostaa miehen vastuuta. Kuten alussa totesimme, se ei tarkoita, että miehet ovat naisia parempia tai korkeampiarvoisia ihmisinä. 

Musliminaiset ja perintö

Edellä mainitun lisäksi yleinen kiistanaihe ja syy leimata Islam epäreiluksi uskonnoksi on toinen Suratul- Nisa:n jae, joka koskee perintöä (4;11) : 

 ” 11. Jumala määrää lastenne suhteen: Miehinen perillinen saakoon yhtä paljon kuin kaksi naispuolista yhteensä, mutta jos näitä tyttölapsia on enemmän kuin kaksi, niin saakoot he kaksi kolmatta osaa siitä, mitä vainaja on jälkeensä jättänyt, ja jos on yksi ainoa, saakoon hän puolet. Vainajan vanhemmat saakoot kumpikin kuudennen osan hänen jäämistöstään, jos häneltä jäi lapsia; mutta jos häneltä ei jäänyt lapsia, vaan vanhemmat yksin perivät hänet, niin saakoon äiti kolmannen osan, ja jos hänellä (vainajalla) on veljiä, niin saakoon äiti kuudennen osan, kaikki tämä kuitenkin vasta sen jälkeen, kuin testamentin määräämät erät tai velka on vähennetty. Mitä tulee teidän vanhempiinne ja lapsiinne, niin ette voi tietää, kummat saattavat olla teille hyödyllisemmät. Kaikki tämä on Jumalan määräys; Jumala on totisesti tietävä, viisas.”

Tämä herättää usein ihmetystä: miksi ihmeessä miehen pitäisi saada puolet enemmän vanhempiensa perinnöstä kuin naisen? Tämä selittyy kuitenkin jo edellä mainitulla taloudellisen vastuun jakautumisella: miehellä on taloudellinen vastuu, naisella ei- ts. Kun mies saa perintöä, hänen on elätettävä siitä oma perheensä, jos hänellä sellainen on. Jos hänellä ei sitä ole, tulee hänen elättää siskonsa. Kun nainen taas perii vanhemmiltaan, hän saa käyttää perintönsä haluamallaan tavalla. Huomion arvoinen asia on myös, että ko. tapaus, jossa mies saa puolet enemmän kuin nainen, toteutuu ainoastaan tilanteessa, jossa vanhemmat jättävät jälkeensä sekä poikia, että tyttäriä. Mikäli mies kuolee ennen vanhempiaan, saa hänen äitinsä puolet enemmän perintöä kuin hänen isänsä, mikäli hän ei jätä muita perillisiä. 

On tietenkin totta, että ihmiset tänä päivänä ovat korruptoituneita, eivätkä huolehdi toistensa oikeuksista (veljet esim. Eivät välttämättä suostu elättämään siskojaan, vaikka olisivatkin elatusvelvollisia – on jopa aviomiehiä jotka eivät suostu elättämään vaimojaan) – naisen pienempi perintöosa tilanteessa, jossa hän oikeasti olisi rahan tarpeessa, voi tuntua kovin epäreilulta. Olemme kuitenkin unohtaneet barakan- eli siunauksen käsitteen. Muslimin noudattaessa Allahin tahtoa omien mielihalujensa sijaan, saa hänen vähäisempikin raha-tai omaisuusmääränsä osakseen Allahin siunauksen, jonka seurauksena se hyödyttää häntä paljon enemmän, kuin vääryydellä hankittu suurempi perintöosuus. Kykenemme tällaiseen ajatteluun ainoastaan, mikäli todella uskomme Allahin olevan Ar-Raziq, eli Elannon (rizq) Antaja, eli tiedostamme kaiken omaisuutemme tulevan Häneltä, sekä sen, että Hän pitää meistä huolta jatkuvasti. Tästä muistutuksena seuraava hadith: 

Abu al-Abbas ´Abdullah bin  Abbas RA kertoi: Eräänä päivänä, kun ratsastin Profeetan SAAS takana, hän sanoi: ”Nuori mies, opetan sinulle muutaman sanan. Muista Jumalaa, ja Hän pitää huolen sinusta. Pidä Hänet mielessäsi, ja löydät Hänet viereltäsi. Jos pyydät, pyydä Jumalalta. Jos tarvitset apua, pyydä sitä Häneltä. Tiedä, että vaikka koko maailma liittoutuisi auttaakseen sinua, ei heistä olisi sinulle apua, mikäli Jumala ei olisi niin kirjoittanut. Ja vaikka koko maailma liitoutuisi sinua vastaan, eivät he pystyisi vahingoittamaan sinua, mikäli Jumala ei olisi sitä kirjoittanut. Kynät on nostettu, ja sivut kuivuneet.(Tirmidhi)

 

Todistajat

 

(2:282). Te uskovaiset, kun teette maksusitoumuksen määrätyksi ajaksi, niin tehkää se kirjallisesti. Kirjuri merkitköön puolueettomasti muistiin keskinäisen sopimuksenne, älköönkä kukaan kirjuri kieltäytykö kirjoittamasta sen mukaan, kuin Jumala on opettanut häntä. Siten siis on hänen kirjoitettava, ja se, joka velaksi ottaa, sanelkoon Herraansa Jumalaa peläten, älköönkä vähintäkään pois jättäkö. Jos kuitenkin velantekijä on älyltään tai vastuultaan vajavainen tai ei itse kykene sanelemaan, silloin hänen etujensa puoltaja sanelkoon sen oikeudenmukaisesti. Kutsukaa tähän tilaisuuteen kaksi mieleistänne miestä todistajiksi. Jollei satu olemaan kahta miestä, todistakoon mies ja kaksi naista niiden joukosta, jotka hyväksytte todistajiksi, jotta jos yhden muisti pettäisi, toinen kuitenkin muistaisi oikein. Ja kun heidät todistajiksi kutsutaan, älkööt he kieltäytykö. Älkää jättäkö kirjoittamatta velkasopimusta, olkoon se pieni tai suuri, ja merkitkää sen eräytymisaika. Tämä on oikeudenmukaisinta Jumalan edessä, varmimmin todistettavissa ja paras tapa välttää keskinäisiä epäluuloja, paitsi milloin kyseessä on liikeasia, jossa tavara siirtyy kädestä käteen. Tällöin ei lueta teille syyksi, jos jätätte kirjoittamatta sen muistiin. Todistajia hankkikaa kuitenkin myydessänne toinen toisellenne, eikä hankaluutta saa tuottaa kirjurille enempää kuin todistajillekaan. Jos teette jotain sellaista, on se totisesti jumalatonta teidän puoleltanne. Pelätkää Jumalaa! Jumala opettaa teitä ja Jumala tietää kaiken.

Kovin usein perintölakijakeen seuraksi tarjotaan ylläolevaa, todistukseksi siitä, että Islam vähättelee naisia, ja pitää heitä vain “puolikkaan miehen” arvoisina. Mistä se, että yhden miehen sijaan voidaan todistamaan kutsua kaksi naista, sitten johtuu? 

On otettava huomioon, että edellä mainitussa jakeessa puhutaan nimenomaan maksusitoumuksesta sekä velasta. Tällöin naisen oman turvallisuuden kannalta on helpompaa, jos naisia on kaksi: mikäli ongelmia tulee esimerkiksi velan takaisinmaksun suhteen, on naisista tukea toisilleen- muistuttamisella tässä tarkoitetaan nimenomaan auttamista, sekä tukemista (esim. Tilanteessa, jossa toinen naisista yritetään pelotella tai koetetaan hänen empatiakykyynsä vetoamalla saada häntä muuttamaan mieltään, on helpompaa, mikäli hän voi kääntyä uskonsisarensa puoleen ja saada tältä vahvistusta). Yhden miehen sekä yhden naisen olisi myös haram)kiellettyä pitää minkäänlaista todistajien neuvonpitoa suljettujen ovien takana – kun naisia on kaksi, on tämä kuitenkin mahdollista. 

On myös oikeustapauksia, joissa miehen ja naisen todistus on aivan saman veroinen, esimerkiksi hadithien kertojina sekä miehet, että naiset olivat täysin samoissa asemissa, ja monet hadithien eteenpäin välittäjät olivatkin naisia (esim. Aisha RA, UmmSalamah RA jne). On myös sellaisia tilanteita, joissa miehen todistusta ei hyväksytä lainkaan, esimerkiksi ainoastaan synnytyksessä paikalla ollut kätilö(nainen) voi todistaa tietyn lapsen kuuluvan tietylle äidille. Naisen ’iddah:n (avioeron jälkeisen ”odotusajan”) päättymisestä taas voi todistaa vain ja ainoastaan nainen itse (ei esimerkiksi mahdollista uutta avioliittoa vastustava entinen aviomies). 

Zina – suojeleeko Islam raiskaajia? 

Zina, eli aviorikos on joko sellaista, johon molemmat osapuolet ovat suostuvaisia tai kyseessä on raiskaus. Kuitenkaan Islamilaista kuolemantuomiota ei panna täytäntöön, mikäli kyseessä on raiskaus. Tämän vuoksi jotkut sanovat Islamin suojelevan raiskaajia. Tämä ei kuitenkaan voisi olla kauempana totuudesta, ja todellisuus kuvastaa hyvin Islamin täydellistä oikeudenmukaisuutta. 

Kuolemantuomio olisi ensinäkin mahdollinen missä tahansa tapauksessa ainoastaan Islamilaista lakia täydellisesti soveltavassa valtiossa. Tällä hetkellä se ei ole kuitenkaan oikeassa muodossaan voimassa yhdessäkään maassa. Täten kuolemantuomio ei ole käytännössä mahdollinen edes sellaisille, jotka omasta tahdostaan tekevät aviorikoksen täysin avoimesti uskonnollisten ihmisten edessä. Kuolemantuomion täytäntöönpanon edellytyksenä kun on, että itse aktilla olisi neljä luotettavaa, uskovaista todistajaa. Tässä ei siis ole kyse siitä, että asiasta on herännyt epäilys, joku olisi kuullut jotain tai nähnyt viitteitä asiasta, vaan siitä, että neljä uskonnollista hurskasta miestä näkisi, kun kaksi ihmistä, jotka eivät ole avioliitossa keskenään, vaan naimisissa toisaalla, harrastaisivat seksiä. Koska a) näitä tekoja harvemmin tehdään keskellä ihmisjoukkoa b) uskonnolliset, hurskaat ihmiset eivät katso edes sellaiseen päin, mikä viittaa ko. Tekoon, on käytännössä minimaalisen pieni mahdollisuus, että ketään todella tuomittaisiin kuolemaan aviorikoksesta Islamilaisessa valtiossa. Tämä laki painottaa kuitenkin aviorikoksen synnillisyyttä, sillä perhe on Islamilaisen valtion sekä yhteiskunnan perusta. Avioero on Islamissa sallittua niille, jotka eivät halua syystä tai toisesta jatkaa avioliittoaan – kenenkään ei ole siis pakko sinnitellä huonossa liitossa, ja käyttää sitä tekosyynä pettämiselle ts. Aviorikoksen teolle.

Raiskaus taas on järkyttävä rikos, joka jättää väistämättä jälkensä uhrin psyykeeseen ja pahimmillaan tuhoaa koko tämän elämän. Miksi raiskaaja sitten ei saisi osakseen kuolemantuomiota? Raiskaajaa ei tosiaan voitaisi ainoastaan naisen todistuksen nojalla tuomita kuolemaan- neljää todistajaa kun harvemmin tällaiseen tilanteeseen löytyy. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö häntä rangaistaisi muulla tavoin esim. Pitkällä vankilatuomiolla. Syy tähän on väärien tuomioiden uhka- entä jos nainen haluaakin vaan kostaa tms. Miehelle jotain, ja syyttää tätä raiskauksesta. DNA-testitkään eivät ole 100%:sen varmoja. Kuinka tuomari voisi olla siis varma, ettei ole lähettämässä syytöntä ihmistä kuolemaan. Kyse ei siis ole raiskaajien suojelusta, vaan oikeuden mahdollisimman tarkasta  toteutumisesta jokaisessa yksittäistapauksessa.  

Kysymysten äärellä:

Kun alamme pohtia kysymyksiä miesten ja naisten tasa-arvoisuudesta, on meidän:

1) Luettava ensimmäisten muslimisukupolvien (sahabiya, tabieen) naisista: suurimpaan osaan meitä askarruttavista kysymyksistä on jo olemassa vastaukset

2) Ajateltava asioita kokonaisuuksina: ainoa syy, miksi edellä mainitut Koraanin kohdat jne. Aiheuttavat kiistoja, on, että ne otetaan irti asiayhteydestä – niitä tarkastellaan yksittäisinä pätkinä, sen sijaan, että ne nähtäisiin holistisen, henkisen systeemin osina. Kuten edellä mainittu, Islamin päämäärä on sielun puhtaus, hyvyys, sekä Jumalan Rakkauden saavuttaminen

3) Mietittävä, mistä perspektiivistä asioita katsomme: ohjaako ajatteluamme länsimainen feminismi tai joku muu aate, jonka vuoksi kyseenalaistamme niitäkin asioita, joissa ei oikeastaan ole mitään kyseenalaista?

(Artikkeli perustuu adminin muistiinpanoille Ustadha Zahra Rashidin (ZAO) luennolta Equality of Men and Women in Islam 6.1.14)