Katumus- askeleista ensimmäinen

Katumus on ensimmäinen askeleemme tiellä Allahin luo. Me päädymme Hänen luokseen lopulta, halusimme tai emme, mutta mikäli olemme tehneet tietoisen valinnan ja haluamme saavuttaa Hänen Läheisyytensä, Rakkautensa sekä Mielihyvänsä tämän maallisen elämämme aikana, on meidän aloitettava katumuksesta.

Katumus (taubah) ei ole myöskään yksittäinen teko, jonka voimme jättää tehtyämme sen kerran. Kyse ei ole ainoastaan rituaalin suorittamisesta vaan tiedostamisesta ja tuntemisesta. Nykypäivän syntiä ihannoivassa, katumusta pilkkaavassa sekä epäilyksettä hektisessä maailmassa kuitenkin monet meistä ovat lakaisseet katumuksen maton alle, tai unohtaneet kokonaan sen merkityksen sekä tärkeyden. 

Joskus emme yrityksistämme huolimatta kykene tuntemaan yhteyttä Allahiin- meistä tuntuu voimattomalta ja laiskalta, emmekä esimerkiksi rukouksessa pysty keskittymään lainkaan. Tällaisissa tilanteissa olisi tärkeää ensiksi kääntyä katuvana Allahin puoleen. Vaikka Islamin mukaan synneistä rangaistaankin vasta tuonpuoleisessa, jo tässä maailmassa synnit verhoavat sydämet Allahilta. Jokin synti, jota emme ole katuneet (koska olemme ehkä pitäneet sitä vähäpätöisenä tai emme välttämättä syntinä ollenkaan) voi muodostua tällaiseksi esteeksi itsemme ja Allahin välille. 

عَنْ أَبِي هُرَيْرَةَ أَنَّ رَسُولَ اللَّهِ صَلَّى اللَّهُ عَلَيْهِ وَسَلَّمَ قَالَ إِنَّ الْمُؤْمِنَ إِذَا أَذْنَبَ كَانَتْ نُكْتَةٌ سَوْدَاءُ فِي قَلْبِهِ فَإِنْ تَابَ وَنَزَعَ وَاسْتَغْفَرَ صُقِلَ قَلْبُهُ فَإِنْ زَادَ زَادَتْ فَذَلِكَ الرَّانُ الَّذِي ذَكَرَهُ اللَّهُ فِي كِتَابِهِ

Abu Huraira RA kertoi Allahin lähettilään SAAS, sanoneen: totisesti, kun uskova tekee synnin, musta piste ilmestyy hänen sydämeensä. Jos hän katuu, ja hylkää synnin, sekä anoo Allahin anteeksiantoa , hän sydämensä puhdistuu. Mutta mikäli hän vaan jatkaa synnin tekoa, tämä pistekin suurenee. Se on se (ruoste) peite, jonka Allah on maininnut kirjassaan:" Totisesti ei! Heidän tekonsa ovat kuin ruoste tärvelleet heidän sydämensä." (83:14) Ibn Majah: 4244

Taubah johtaa sanasta inaaba, joka tarkoittaa pois kääntymistä. Kun teemme taubaa, käännymme siis pois synnistä- käännymme pois kaikesta muusta, paitsi Allahista, ja ainoastaan Hänen puoleensa. 

Sydämen ahdingon tilaa ei paranna mikään muu, paitsi Allahin puoleen kääntyminen, mikään määrä lohtushoppailua, elokuvien katselua  tai hauskan pitoa ei tee sydäntä tyytyväiseksi kovin pitkäksi aikaa. Tämän vuoksi meidän tulisi aina ensiksi pyytää apua Allahilta. Ibn Juzayy, kuuluisa Koraanin tulkitsija sanoi :" Oi ihmiset, kääntykää katuvaisina Allahin puoleen, jotta menestyisitte!" 

Kaikki Islamin oppineet kautta aikojen ovat olleet myös yksimielisiä siitä, että katumus (taubah) on pakollista jokaiselle täysi-ikäiselle ja -järkiselle muslimille. Emme voi siis ajatella esim. muuttuvamme paremmiksi muslimeiksi mentyämme naimisiin, saatuamme lapsia, tai tultuamme vanhoiksi. On monia, jotka näyttävät ajattelevan, että uskonnollisuus kuuluu vasta vanhaan ikään- sitten on aikaa keskittyä Allahin muisteluun ja istua moskeijassa. Mutta eihän kukaan meistä tiedä kuinka kauan me elämme. Katumusta ei voi tällä tavoin lykätä.

Kun olemme tehneet syntiä, on meillä valitettavan usein tapana keksiä kaikenlaisia oikeutuksia toimintatavoillemme, vaikka tietäisimmekin sisimmässämme tehneemme väärin. vastaavasti voimme selittää itsellemme, että kyseessä ei ollut suuri synti, vaan pieni synti, joten ei sillä nyt niin väliä ole. Sen sijaan että keskitymme tällaisiin seikkoihin, tulisi meidän miettiä KETÄ kohtaan oikein olemme rikkoneet. Kaikki meistä pitäisivät epäkiitollisena ja julmana sellaista ihmistä, joka sen jälkeen kun hänen äitinsä on vuosikaudet antanut hänelle kaiken ja huolehtinut hänen jokaisesta tarpeestaan, iskisi häntä vasten kasvoja. Mutta Allah on todellisuudessa antanut meille joka ikisen asian ja myös ylläpitää tätä kaikkea. Kuinka voimme siis keskittyä siihen, ovatko syntimme suuria tai pieniä- miten epäkiitollista onkaan rikkoa tietoisesti Häntä vastaan, joka on antanut meille kaiken ilman, että olemme sitä edes osanneet pyytää. 

Katumuksen kolme vaihetta:

1)  Suru ja katumuksen tunne- ensimmäiseksi meidän tulisi saada aikaan sydämessämme syvän surun tunne tottelemattomuutemme ja epäkiitollisuutemme vuoksi. Meidän tulisi pyytää Allahin anteeksiantoa tässä tilassa.

2) Synnin lopettaminen: Meidän on lopetettava synnin teko heti paikalla. Eihän kukaan pese lattiaa ja samalla heittele sen päälle kuraa, miksi siis likaisimme synneillä sitä samaa sydäntä, jota yritämme puhdistaa. Mikäli synti kuitenkin on sellainen, että sen lopettaminen yhtäkkiä ei syystä tai toisesta onnistu (tällainen saattaisi olla vaikka laina, josta maksamme korkoa tms, josta emme pääse noin vaan eroon), on meidän otettava kaikki mahdolliset keinot käyttöön, että pääsisimme ko. synnistä eroon mahdollisimman pian.

3) Vahva päätös olla palaamatta syntiin enää koskaan: ilman vahvaa päätöstä, ei aikomuksemme ole selkeä. Vaikka epäilisimmekin kovasti, ettemme pystyisi luopumaan synnistämme ikuisiksi ajoiksi, on meidän silti pyrittävä tähän- me emme voi välttää syntiä, emmekä koskaan voi muuttua täysin synnittömiksi, mutta Allahilla on voima estää meitä tekemästä syntiä, ja tehdä synnin teon meille täysin mahdottomaksi. Meidän on tehtävä päätös, ja Allah kyllä huolehtii siinä pysymisestä.

Katumuksen etiketti: 

1)Tunne: meidän täytyy tuntea sydänjuuriamme myöten surua ja tiedostaa kuinka riippuvaisia olemmekaan Allahin Armosta ja Anteeksiannosta. Allahilla on tuhansittain meitä parempia palvelijoita, jotka kääntyvät Hänen puoleensa meitä paremmin, mutta meillä on vain yksi Allah, ja Hän on ainoa joka voi antaa meille anteeksi. Hän on kuitenkin myös Armollinen sekä Armahtaja, kuinka riippuvaisia me olemmekaan Hänestä!

2) Istighfaar: Meidän tulee anoa Allahin anteeksiantoa (istighfar) rukouksen, sekä muistamisen (dua ja dhikr) kautta: Profeetta SAAS sanoi: " Oi Ihmiset osoittakaa katumuksenne Allahille! Minä osoitan katumukseni sata kertaa päivässä". Oppineet ovat selittäneet, että luku 100 tarkoittaa tässä vähimmäismäärää- sillä tarkoitetaan kirjaimellisesti "todella monta kertaa" (vrt. sanonta "olen sanonut ainakin miljoona kertaa..." ) . Tätä voi olla vaikeaa ymmärtää- miksi Profeetan SAAS piti katua mitään, mehän tiedämme, että hän oli täysin synnitön. Allah kuitenkin nosti Profeettaamme henkisen tason osilta koko ajan ylemmäs ja ylemmäs, ts. hän aloitti tasolta, joka on korkeampi kuin mihin kukaan meistä voi koskaan yltää- silti Allah kohotti häntä Omaan Läheisyyteensä enemmän ja enemmän. Tämän vuoksi oppineet ovat sanoneet, hänen tehneen istighfaaria: korkeammalla tasolla hän tiedosti aina, kuinka paljon vajavaisempi edellinen taso oli ollutkaan, ja katui sitä. Istighfarin tekoon on monia eri pyyntörukouksia (dua) sekä Koraanista, että sunnasta. Kaikista lyhyin niistä on yksinkertaisesti "astaghfirullah"- pyydän Allahin anteeksiantoa. Vaikka parhaita pyyntörukouksia ovatkin Koraanin sekä sunnan mukaiset, on katumuksen suhteen oleellisinta, että sanomme sanottavamme tunteella. Jos siis emme esim. osaa lainkaan arabiaa, on parempi pyytää anteeksi antoa omin sanoin, omalla kielellä- se vaikuttaa sydämemme tilaan paljon enemmän. 

3) Hyvät teot: Profeetta SAAS sanoi: " Ole tietoinen Allahista, missä sitten oletkaan ja pyyhi pahat tekosi tekemällä hyviä tekoja..." 

Katumuksen tasot

1) Katumus epäuskosta: kun ihminen löytää uskon, hän automaattisesti katuu entistä epäuskoaan. 

2) Katumus suurista synneistä - esimerkiksi kaikki kielen synnit (pahanpuhuminen, valehtelu jne.) ovat suuria syntejä siinä missä alkoholin juonti ja aviorikoskin. 

3) Katumus pienistä synneistä - Tämän tason saavuttanut on tiedostanut sen, että vaikka Allah voikin antaa anteeksi pienet syntimme ilman katumustakin, on pienikin synti suuri epäkiitollisuuden osoitus Allahia kohtaan

4) Katumus laiskuudesta - tämän tason saavuttanut on jo harras uskova, eikä välttämättä lankea enää suuriin synteihin lainkaan, eikä pieniinkään kovin helposti- hän pyrkii tekemään paljon ylimääräisiä palvonnan tekoja, mutta on joskus näiden suhteen laiska, ja katuu sitä.

5) Katumus sydänten epätäydellisyydestä: tämä on niiden taso, jotka ovat tietoisesti valinneet tien Allahin luo, ja koittavat ponnistella sillä eteenpäin. 

6) Katumus epäselvästä: halal on selkeää ja haram on selkeää, sanoi Profeetta SAAS, ja niiden välissä on asioita, jotka eivät ole kovin selkeitä. Hurskaat katuvat jopa näiden asioiden vuoksi, vaikka ne eivät olekaan kiellettyjä, eivätkä fiqhin tasolla edellytä katumusta. 

7) Katumus huomion herpaantumisen vuoksi: tämä on kaikista korkein taso, niiden taso, jotka ovat mushaahideen ("Palvo Allahia kuin näkisit Hänet, ja vaikket näe Häntä, tiedä, että Hän näkee sinut")- tiedostajia. He eivät tee suuria eivätkä pieniä syntejä, eivätkä edes mitään, mikä on ns. harmaalla alueella- kuitenkin hekin katuvat. He katuvat sitä, että joskus, hetkeksi heidän huomionsa on kiinnittynyt johonkin muuhun kuin Allahiin.