Eriävät mielipiteet Shaban-kuun 15:stä yöstä

Kysymys: Onko Islamin lain mukaista suorittaa ylimääräisiä rukouksia ja hartauden harjoituksia (kuten dhikr, dua ym) Shaabaanin keskimmäisenä yönä, vai onko tämä tapa paheellinen uudistus (bida)?

Vastaus: Joka vuosi yhteisössämme vouhotetaan ja tapellaan tämän kyseisen yön vuoksi. Totuus on kuitenkin se, että oppineet ovat  aina tiedostaneet asiasta olevan täysin hyväksyttäviä, eriäviä mielipiteitä. Toisten oppineiden mukaan, tähän yöhön ei liity mitään erityistä muihin vuoden öihin verrattuna, ja tämän vuoksi he pitävät ylimääräisten hartauden tekojen tekemistä tänää yönä kiellettynä.  Toinen oppineiden joukko taas mieltää Shaabanin keskimmäinen yö on erityisen arvokkaaksi ja tämän vuoksi hyväksyy ylimääräisten  palvonnan  tekojen teon sen aikana.

Alla seuraa keskustelu näiden eriävien mielipiteiden syistä ja alkuperästä- sekä siitä, mihin kumpainenkin ryhmä perustaa kantansa islamilaisen lainopin puitteissa. Keskustelussa erotetaan myös toisistaan "Shaabanin keskimmäisenä yönä suoritettu" sekä "Shaabaanin keskiyön" rukoukset. Näistä ensimmäinen on itse asiassa täysin tekstien puitteissa perusteltu, kun taas toinen on  perustelematon.

I

Vaikka itse Koraani ei selkeästi  mainitsekaan Shaabaanin 15:ttä yötä,  hadith kirjallisuudessa tämän yön siunauksista (fadhail) on mainittu useaankin otteeseen – näistä merkittävimmät ja yleisimmin siteeratut hadithit ovat:

Mu´adh bin Jabal kertoo hadithin, jossa Profeetta SAWS sanoi: ”Jumala katsoo luomakuntaansa Shaabaanin keskimmäisenä yönä ja antaa kaikille anteeksi, paitsi monijumalaisille ja niille, jotka kantavat kaunaa.”

On myös Abd Allah bin Amrilta kuultu hadith, jossa Profeetta SAWS sanoi: ”Jumala, Mahtava on Hän, katsoo luomakuntaansa Shaabaanin keskimmäisenä yönä ja antaa anteeksi kaikille palvelijoilleen, paitsi epäjumalanpalvojalle ja murhaajalle. ”

Ja vielä on  Aishan, olkoon Allah häneen tyytyväinen, kertoma hadith: ”Allah, Kunnioitettu olkoon Hän, laskeutuu alimpaan taivaaseen Shaabaanin keskimmäisenä yönä, ja Hänen anteeksiantonsa on suurempi kuin Kalb-heimon lampaiden karvojen määrä.”

II

Ensisilmäyksellä näiden hadithien valossa näyttäisi siltä, että kiista on selvitetty. Jos kerran profeetta SAWS mainitsee tämän yön siunauksellisuudesta, niin keitä me olemme vastustelemaan. Tämän todettuamme on kuitenkin heti huomioitava, että näiden mainittuejn hadithien aitoudesta on kiistelty kiivaasti. Hadithin oppineilla on eriäviä mielipiteitä siitä, voidaanko näitä hadithejä luotettavasti kutsua Profeetan SAWS sanomiksi. 

Esimerkkinä niistä, jotka kiistävät tämän yön erityisarvon, on tunnettu Maliki-koulukunnan lainoppinut Qadi Abu Bakr ibn al-Arabi, jonka mukaan  ”Ei ole yhtään autenttista, luotettavaa  hadithiä liittyen Shaabaanin keskimmäiseen yöhön; ei liittyen sen siunauksellisuuteen eikä myöskään kohtalon määrittämiseen sinä yönä. Joten jättäkää se kokonaan huomiotta.” Toisten samanmielisten oppineiden joukkoon kuuluvat mm. Ibn al-Jawzi, al-Tartushi ja Hafiz ibn al-Iraqi.

Tämä merkittävien oppineiden joukko seuraa siis näkemystä, jonka mukaan  kokoelma hadithejä tästä aiheesta on kokonaisuudessaan epäluotettava. Joidenkin kertojaketjuissa on kertojia, joiden muisti on huono, ja näin niiden hadithien tarkkuudesta on kiistelty. Toisten kertojaketjuista taas puuttuu kokonaan kertojia välistä, joissakin on kertojia, joiden totuudellisuus kertojana on kyseenalaistettu.

III

Kuitenkin  on olemassa myös suuri joukko oppineita, jotka pitävät Shaabaanin keskimmäisen yön olevan tarkoitettu ylimääräisten hartaudentekojen suorittamiseen. Heidän perustelunsa on hyvin selkeä. He katsovat, että koska jotkut tätä yötä koskevat hadithit ovat vain hieman heikkoja voidaan nojautua erääseen tunnettuun hadith tieteen sääntöön, jonka mukaan useit,vain hieman heikkoja hadithejä  voidan käyttää tehostamaan toisiaan, jolloin nie yhdessä muodostavat sahih tai hasan luokitukseen yltävän hadithin.  Tähän perustuen merkittävä Shafii oppinut Ibn al-Salah on julistanut: ”Shaabaanin keskimmäisessä yössä on erityisarvoa. Sen ajan käyttäminen erityisteb palvonnan tekojen suorittamiseen on suositeltua (mustahabb), kuitenkin vain yksilötasolla, ei yhteisöllisesti.”

Ibn Taymiyyah kirjoitti: ”On olemassa hadithejä sekä kerrontoja hurskaista edeltäjistä (salaf) koskien Shaabaan kuukauden keskimmäistä yötä. On myös kerrottu eräistä hurskaista edeltäjistä, jotka ovat tuona yönä rukoilleet. Mikäli joku siis haluaa yksilönä rukoilla tuona yönä, on siihen olemassa  todisteet näissä kertomuksissa hurskaista edeltöjistämme, eikä sitä voida näin ollen kieltää.

Toisessa fatwassa hän on todennut: ”Mikäli joku rukoilee Shaabaanin keskimmäisenä yönä, joko yksilönä tai kollektiivisesti, on tämä erittäin hyveellistä (fa huwa ahsan).”

Ibn Rajab, päättäessään pohdintansa Shaabanin keskimmästä yötä koskien, toteaa: ”Näin ollen uskovalle on sopivaa omistautua tänä yönä Jumalan muistelulle (dhikr), Ylistetty olkoon Hän,  sekä Hänen anteeksiantonsa anelulle, hän voi rukoilla vikojensa salaamisen puolesta ja saadakseen helpotusta kokemiinsa vaikeuksiin. Tätä tulisi edeltää vilpitön katumus. Sillä Kaikkivaltias Jumala armahtaa niitä, jotka kääntyvät katuvina Hänen puoleensa.”

IV

Yllä on esimerkki lainopillisesta mielipide-erosta Shaabanin keskimmäistä yötä koskien, ja niin kauan kun asiasta on olemassa täysin sallittu ja ymmärrettävä eriävyys oppineiden kesken, ei meidän tarvitse minllään lailla vouhottaa tämän yön vuoksi. Tämä yö, ja kuinka sen vietämme ei ole kriteeri muslimien jakamiseksi  ´puhtaisiin´ ja ´epäpuhtaisiin´sunnan seuraajiin, eikä meidän  tule osallistua julkiseen vihanlietsontaan siksi, että jotkut ovat tehneet  tämän asian suhteen kärpäsestä härkäsen. Mikäli kohtaamme tällaista kiistelyä ja toisten leimaamista on meidän heti pyrittävä lopettamaan tällainen käytös sekä käännyttävä siitä pois. Niiden, jotka ovat osallistuneet tällaiseen, tulee kääntyä katumusta osoittaen Allahin puoleen. 

Perhedyttäessä molempiin näkemyksiin, lain arvioimiseen erikoistuneista ne, jotka pitävät yötä arvokaana, kunnioittavat sitä, ja ne, jotka eivät pidä yötä erityisenä, kohtelevat sitä tavallisena yönä. Muut muslimeista ovat Muqallideja, eli he vain yksinkertaisesti seuraavat luottamansa oppineen kantaa, ja jättävät asian siihen.  Ibn Taymiyya kirjoitti: 

”se, joka omaksuu mielipiteen ja on muqallid (seuraaja), ei voi arvostella toista, joka ottaa jonkun toisen oppineen mielipiteen,, ja on muqallid sen suhteen. Mutta mikäli jollain on selkeä ja lopullinen Shari´an todiste, on  pakollista seurata sitä, heti kun se tulee tietoon. Kellekään ei ole sallitua sanoa, että joku mielipide on parempi kuin joku toinen ilman todisteita. Eikä kenenkään tule olla puolueellinen yhtä mielipidettä – tai oppinutta- kohtaan ja hylätä siksi muut – ilman yksiselitteistä todistetta. Sensijaan, henkilö, joka on muqallid, on velvoitettu seuraamaan luotettavaa oppinutta; hän ei siis voi arvioida, vertailla tai sanoa jonkin olevan oikein tai väärin ... Mitä taas tulee henkilöön, joka tietää vain yhden oppineen mielipiteen ja tämän todisteet, muttei tiedä toisen oppineen todisteita, on hän tavallisten riviseuraajien (muqallidien) joukosta. Hän ei ole oppinut, joka osaisi arvioida eri mielipiteiden pätevyyttä.”

V

Ylläoleva keskustelu koski rukousta Shaabaanin keskimmäisenä yönä. Mitä tulee Shabaan kuun keskimmäosen yön rukoukseen, eli tiettyyn rukoukseen tuona yönä, joka tunnertaan nimella salat al-alfiyya - tuhannen ´Qul´ suuran rukous – ja tätä vastaan ovat puhuneet monet oppineet .  Esimerkiksi Ibn Taymiyya, hyväksyttyään valinnaisten rukousten rukoilemisen tänä yönä, varoittaa seuraavasti: ”Mitä tulee moskeijoihin kokoontumiseen tietyn ennalta määritellyn rukouksen rukoilemiseksi– kuten sadan rakaan rukoileminen yhdessä, jossa lausutaan Suura Ikhlas yhteensä 1000 kertaa– on tämä uudistus (bida) , jota yksikään hurskas edeltäjä ei ole suositellut.”

Mulla Ali al-Qari toteaa salat al-alfiyyasta: ”Kuinka omituista, että jotkut niistä, jota ovat saaneet hengittää Sunnan tiedon tuoksua, voivat tulla tämän kaltaisen hömpötyksen höynäyttämäksi ja rukoilla näin. Tämä rukous on lisätty Islamiin sen neljännen vuosisadan jälkeen ja on saanut alkunsa Jerusalemissa.”

Dokumentoidessaan erilaisia uudistuksia ja rikkomuksia sunnaa vastaan, al-Suyuti kirjoittaa: ”Ja näihin kuuluu salat al-alfiyya, joka rukoillaan Shaabaan kuun keskellä. Se on pitkä ja työläs rukous, joka ei ole yhdenkään autenttisen todisteen tukema, eikä se käy ilmi edes yhdestäkään heikommasta kertomuksesta hurskaiden edeltäjien ajalta. Monet pakottavat itsensä suorittamaan tämän rukouksen, ja se on heille koettelemus.”

Ja arvelisin juuri tässä olevan tämän vouhotuksen ja sekaannuksen siement. Jotkut ihmiset ovat ottaneet eräiden lainoppineiden sanoja koskien salat al-alfiyyaa, ja kuvitrlleet niiden koskevan kaikkea valinnaista rukoilua Shaabaanin keskimmäisenä yönä. Toisin sanoen, he ovat sekoittaneet tämän tietyn rukouksen paheksunnan ja muunlaisen rukoilun rämän yön aikana. Ensimmäisen paheksunta ei millään lailla edellytä toista, kuten Ibn Taymiyyan fatwat osoittavat.

VI

Lopuksi, sivuaisin myös kahta muuta asiaa tähän keski-Shaabaaniin liittyen. Ensimmäinen koskee paastoamista 15:nä päivänä, perustuen hadithiin: ”Kun on Shaabaanin keskimmäinen yö, rukoile yöllä ja paastoa seuraavana päivänä.” Al-Iraqi on yksi niistä hadith-tieteilijöistä, jotka pitävät tätä hadithiä heikkona (dha´if). Ibn Rajab on myös todennut samoin, kuten myös al-Mundhari. Majd b. Taymiyya on julistanut: ”Shabaabnin keskimmäisen yön siunauksista on kerrottu haditheissä sekä salaf-kertomuksissa, tämä todistaa ne tosiksi. Hurskaiden edeltäjien joukossa on niitä, jotka jopa määrittivät sen rukouksille. Myöskin paastoaminen Shaabaan kuussa on vahvasti perusteltua: kuitenkaan ei tulisi yksilöidä viidettätoista päivää, sillä siihen ei ole perusteita. Se onkin itse asiassa paheksuttua.”

Toiset taas kehottavat paastoamiseen tänä päivänä, perustuen ´fadha´il a´maal´ (tekojen siunausten) periaatteeseen. Tämä siis tarkoittaa, että mikäli hadith ei ole selvä väärennös tai todella heikko, niin sitä voidaan noudattaa, siunausten toivossa -  kunhan vaan siinä mainitulla teolla on muutoin perusta Shari´assa. Tässä tapauksessa perusta Shariassa toteutuu sillä,  että on ykeinen kehoitus paastota ´valkoisina päivinä´ eli jokaisen kuukauden 13:na, 14:nä ja 15:nä päivänä.

VII

Jotkut uskovat, että vuotuinen kohtalo kirjataan Shaabaanin keskimmäisenä yönä. Tämä on toinen ja viimeinen käsiteltävä asia tästä aiheesta. Vuotuinen kohtalo mainitaan seuraavassa Koraaninjakeessa: ” Pitäkää arvossa Kirjoitus, joka tuo ilmi totuuden. Totisesti olemme ilmoittanut sen siunattuna yönä; Me totisesti varoitamme herkeämättä. (44:2-3)” Vaikka tätä koskien onkin olemassa  Ikriman ( merkittävä oppinut hurskaiden edeltäjien joukosta)  sanonta, on hän myös sanonut toisessa kerronssa, ettän uskoi tämän mainitun yön olevan lailat ul-qadr, eli Voiman Yö, Ramadanina. Tämä toinen kanta on myös oppineiden enemmistön mielipide.

Täten siis Ibn al-Arabi totesi: ”Oppineiden enemmistön mukaa jae merkitsee voiman yötä. Jotkut ovat tosin sanoneet sen olevan Shaabaanin keskimmäinen yö, mutta tämä mielipide on hyvin hatara.”

Ja Jumala tietää parhaiten.

Shaykh Abu Aaliyah:n   artikkelista  "Fussing over the 15th of Shaban, kirjoittajan luvalla kääntänyt UmmAbderrahman.