Sydämen puhdistus 8 : Kielenkäytön hallinta

(suratul Qaf – 50:18) Eikä ihminen lausu sanaakaan hänen lähettyvillään olevan tarkkaajan kuulematta

Oikeanlaisen kielenkäytön tärkeys

Kieli on osa laajempaa kokonaisuutta – suurimmalla osalla ihmisistä kieli on ensisijainen kommunikaation väline, ja omaa täten kyvyn sekä hyvään, että pahaan puheeseen.

Kielen käyttö heijastaa ihmisen sielun tilaa- kun sielu on "terve" ihminen puhuu hyvistä, hyödyllisistä ja tarpeellisista asioista, kun sielu on sairas, käyttää ihminen kieltään pahan puhumiseen, valehteluun, kiroiluun sekä tarpeettomaan puheeseen. Kieli on siis kuin kaksiteräinen miekka, ja sen varjeluun tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Profeetta SAAS sanoi:

" Sen, joka uskoo Allahiin sekä Viimeiseen Päivään, tulisi joko sanoa jotain hyvää, tai pysytellä hiljaa"

" Se, ken pysyy hiljaa, pelastuu"

"Ihmisen Islamin kauneudesta kertoo se, että hän jättää sen, mikä ei kuulu hänelle."

"Lupaan Paratiisin varmuudella heille, jotka vartioivat kahta asiaa: sitä, mikä on heidän leukojensa välissä ja sitä mikä on heidän jalkojensa välissä"

Näistä haditheistä meidän tulisi siis ymmärtää, kuinka paljon huonoa kielenkäyttöä tulee varoa. Profeetta sanoi myös pahan puhumisen olevan zinaakin (aviorikosta) pahempi synti.

(johtuen siitä, että sen negatiiviset vaikutukset voivat olla vieläkin kauaskantoisemmat kuin zinan - joka yleensä koskee ainoastaan teon tekijöitä ja heidän perheitään: juoru tai valhe ehtii kuitenkin kiertää maailman, ennen kuin totuus on edes saanut saappaitaan jalkaan - eng.sanonta- suom.huom)

Puheen eri asteita:

• 100% hyvää puhetta on esim. Koraanin resitointi, Hadithit, ja hyvät Islamin mukaiset neuvot (ts. puhe joka viittaa tai johtaa suoraan Allahiin)
• 50/50 % puhe on osittain hyvää ja osittain huonoa

• 0% puhe on sellaista josta ei ole haittaa eikä hyötyä
• 100% pahaa puhetta on vahingollinen puhe kuten pahan puhuminen, valehtelu, kiusaaminen ja loukkaavat sanat.

AbuBakr (RA) sanoi," ihminen on piilossa puheensa alla." Jos tapaamme uuden ihmisen, muodostavat he ensivaikutelmansa meistä pitkälti puheemme perusteella. Tämä tarkoittaa myös kirjoitettua kieltä, nykypäivän sosiaalisessa mediassa voimme tuntea ihmiset vuosia ilman, että olemme koskaan tavanneet heitä. Tämä vain korostaa, eikä mitätöi, hyvän kielenkäytön tärkeyttä. Kielenkäyttö on termi kognitiiviselle tapahtumalle aivoissa, jonka lopputulos puhe on. Se ei siis merkitse vain ääneen puhumista, mutta myös kirjoittamista.

AbuBakr (RA) sanoi myös " älykäs miettii ennen kuin puhuu ja typerys puhuu, ja ajattelee sitten", sanomme helposti vihaisena tai ajattelematta asioita, joita emme oikeasti tarkoita. Näitä sanoja emme kuitenkaan koskaan saa takaisin. Puhuessa ajatuksen tulisi edeltää puhetta, usein puhetta kuitenkin ohjaavat pelkät impulssit. Nykyään painotetaan kovasti itseilmaisun ja suoraan puhumisen tärkeyttä, tämä ei kuitenkaan tarkoita, että meillä on oikeus puheeseen, joka on Islamilaisittain väärin. Jopa silloin, kun muu yhteiskunta puhuu muslimeista negatiiviseen sävyyn, on meidän silti noudatettava Islamilaisen puheen etikettiä heille vastatessamme – muutenhan teemme Allahia vastaan yrittäessämme puolustaa Hänen uskontoaan, mikä jo itsessään on paradoksaalista. Suuttumuksen, vihan tai katkeruuden ei ole lupa ohjata kieltämme.

" Sydän on kuin astia, ja kieli kuin lusikka, jolla siitä ammennetaan" (AbuBakr RA). Jos siis sydämemme ovat kovat ja vailla armoa, tämä tulee heijastumaan myös puheessamme. Aika harva pystyy puhumaan sydämensä tunteita vastaan kovin kauaa – ihmisten todellinen ajatusmaailma tulee jossain vaiheessa ilmi heidän puheessaan, vaikka he kuinka yrittäisivät peittää sen.

Parannus:

Sydämen ja kielen yhteistyö toimii molempiin suuntiin.

Voimme siis parantaa sydämen, jolloin myös puheemme paranee, luopumalla vihasta, itsekkyydestä, kateudesta jne. Tai voimme keskittää kielemme tehtäväksi vain hyvän puhumisen, vain Allahin muistamisen – jolloin sydän alkaa hiljalleen puhdistua - molempia tulisi toki tehdä samanaikaisesti. Tämä vaatii kuitenkin kovasti työtä, ja onnistumisen takaamiseksi meidän on luotava onnistumista edellyttävät olosuhteet:

• Hyvä seura: meidän turha olettaa, että oppisimme käyttämään kieltämme hyvään, mikäli vietämme kaiken aikamme juoruilevien, kiroilevien sekä pahaa puhuvien ihmisten kanssa. Meidän on siis etsittävä sellaista seuraa, joka muistuttaa meitä Allahista sekä kielellään, että teoillaan.
• Hiljaisuus: meidän on opittava olemaan hiljaisuudessa. Olemme tottuneet jatkuvaan viriketulvaan, mutta tullaksemme tietoisiksi itsestämme tulee meidän opetella olemaan ilman ääntä. Varsinkin ilman omaa ääntämme. Monet meistä rakastavat omaa ääntänsä ja puhuvat vain puhumisen ilosta. Tämä on kuitenkin vahingollista (koska se itsessään on osoitus ujubista, itserakkaudesta ja ) koska se johtaa helposti turhaan ja pahaan puheeseen.
• Sellaisten paikkojen välttäminen, joissa kuulemme huonoa puhetta; meidän on vältettävä tilanteita, joissa kuulemme Allahille epämieluista puhetta, oli puheen lähde sitten internet, TV, Radio tai kanssaihmiset. Internetin keskustelupalstat esim. Ovat täynnä puhetta, josta suurin osa on joko huonoa tai tarpeetonta. TV ohjelmat ovat, paitsi usein muutenkin Islamilaisen moraalin vastaisia, myös täynnä kiroilua ja pahan puhumista.
• Muistettava mitä pahan puhuminen oikeasti on: pahan puhuminen toisista ei tarkoita vain sitä, että puhut jostain ihmisestä negatiiviseen sävyyn. Se tarkoittaa, että puhut toisesta ihmisestä tämän selän takana mitä tahansa sellaista, mitä hän ei haluaisi sinun itsestään sanovan (ja koska emme voi tietää, mitä ihmiset haluavat meidän heistä sanovan, on parempi olla puhumatta toisista lainkaan). Pahanpuhumisen kiellon piiriin kuuluvat myös lapset, aviopuolisot ja ei-muslimit.